Kokoomuksen Satonen: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia työvoimakapeikkoihin
14.6.2013
Ikääntyvä Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia sekä nyt, että tulevaisuudessa. ”Vaikeassakin taloustilanteessa on aina työvoimakapeikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen toteaa.
Tällä hetkellä tällaisia aloja ovat esimerkiksi hoitoala, maatalous- ja puutarha-ala, sekä monet palvelualan ammatit. Lisäksi erityisosaajia ja kansainvälisen kaupan ammattilaisia tarvitaan monille aloille edistämään suomalaisten tuotteiden ja palveluiden myyntiä maailmalle. ”On tärkeää, että Suomeen voidaan rekrytoida nopeasti ja sujuvasti työvoimaa ulkomailta tarpeen mukaan”, Satonen toteaa.
Satosen mukaan saatavuusharkinta ei saa estää nopeaa rekrytointia niille aloille, joissa Suomessa on pysyvä työvoimapula. ”Jos marjanpoimijan lupa makaa viranomaiskäsittelyssä satokauden ajan, niin se koituu kaikille tappioksi”, Satonen kuvaa esimerkkiä.
Satonen on tyytyväinen hallituksen tänään julkistetun maahanmuuttopoliittisen strategian linjaukseen työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen helpottamisesta. ”Tulorajojen määrittelyssä on oikeudenmukaista huomioida todelliset asumiskustannukset”, Satonen toteaa ja uskoo tämän muutoksen helpottavan ulkomaisen työvoiman rekrytointia kasvukeskusten ulkopuolelle.
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina talousnäkymät ja irtisanomiset
14.6.2013
Arvoisa lukija,
Tämän viikon listaviesti keskittyy taloudentilaan, jota tällä viikolla käsitteli Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja pääministeri Jyrki Katainen. Viestissä on linkki Suomen Pankin tuore talouskatsaukseen. Lisäksi viikkoviestissä on esillä virinnyt keskustelu irtisanomisjärjestyksestä, johon otin kantaa kyselytunnilla ja Aamulehden kirjoituksessa, johon siihenkin löytyy linkki liitteenä.
Paluu Korpilammelle
Suomen Pankin talouskatsaus ja pääjohtaja Erkki Liikasen viesti oli vakava. Talouskasvu painuu tänä vuonna miinukselle ja ensi vuodellekin ennustetaan vain hienoista nousua. Luonnollisesti työttömyys nousee talouskasvun hiipumisen myötä. Inflaatiokin taittuu, mutta ostovoima silti hieman vähenee. Tarkemmat luvut tässä:
- BKT 2013: -0,8 % (vuonna 2014 lievää kasvua ja 2015 pitkän aikavälin keskiarvoon 1,4%)
- Työttömyysaste nousee ensi vuonna 8,6 prosenttiin (ei merkittävää parannusta 2015 mennessä)
- Inflaatio hidastuu vuonna 2013 2,3 prosenttiin, vuonna 2014 1,9 prosenttiin ja vuonna 2015 1,7 prosenttiin
- julkinen velka kasvaa ja on vuonna 2015 62% bruttokansantuotteesta
Talousennusteesta on tehtävissä seuraavat johtopäätökset:
1. Ostovoiman hiipumisen vuoksi on mietittävä kohdennettua täsmäelvytystä esimerkiksi teiden kunnon parantamiseen ja liikenteen uusinvestointeihin, homekoulujen korjaamiseen ja asuntotuotannon edistämiseen, joihin kaikkiin on kuitenkin panostettava. Elvytysvara on kuitenkin hyvin rajallinen ja siksi se tulee tehdä harkitusti.
2. Työmarkkinoilla on saatava aikaan työllisyyttä tukeva työmarkkinaratkaisu, joka on käytännössä tarkoittaa maltillista ratkaisua joko liittotasolla tai keskitetysti. Tärkeintä kuitenkin on se, että paikalliselle sopimiselle jää riittävästi tilaa, koska yritysten palkanmaksukyky jopa toimialojen sisällä on hyvin erilainen. Jos vientialojen yksikkötyökustannukset saadaan pidettyä kilpailukykyisellä tasolla, niin vienti vetää talouden uuteen kasvuun.
3. Tarve yhteistyöhön yli hallitus/oppositio -rajan ja EK:n, yrittäjien ja ammattiliittojen kesken. Kataisen ehdotus kattavasta yhteistyöstä on hyvä. Nyt tarvitaan Korpilammen henkeä niiden ratkaisujen löytämiseen, jotka ovat välttämättömiä, esim. Eläkejärjestelmän muutokset.
4. Yksilötasolla talouden hiipuminen ei saa johtaa siihen, että myös ne alkavat tinkiä kulutuksestaan, joilla on henkilökohtainen talous vahva ja työpaikka turvattu. Ei siis pidä lietsoa paniikkia, koska jo siitä puhuminen helposti aiheuttaa sen, että ongelmat vain suurenevat.
Tarkemmin Suomen Pankin talousarvioihin pääsee tutustumaan täällä.
”Viimeksi tullut potkitaan ensimmäisenä” ei ole oikeudenmukaista
Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala esitti työmarkkinoille mallia, jossa irtisanottaisiin viimeksi työmaalle tullut ensimmäisenä. Tätä mallia ei voi kannattaa seuraavista syistä:
1. Lähtökohtaisesti epäoikeudenmukainen: Pätevyyden työmarkkinoilla pitää ratkaista. Kuinka se motivoi viimeksi tullutta työntekijää tekemään työnsä hyvin, kun kuitenkin tietää joutuvansa ensimmäisenä irtisanotuksi!
2. Aiheuttaa yrityksille kohtuuttomia ongelmia irtisanomistilanteissa. Jos joudutaan irtisanomaan, niin yritys on vaikeassa tilanteessa. Jos silloin ei saa pitää avaintyöntekijöistään kiinni, niin vaarana on lisäirtisanomiset tai jopa konkurssi. Ruotsissa on tällainen sääntö ja siellä asia ratkaistaan pienissä yrityksissä usein konkurssin kautta, mikä ei ole järkevää.
3. Asettaa nuoret ja ikääntyneet työmarkkinoilla vastakkain ja syrjii viimeksi tulleita työntekijöitä.
Yksityiskohtaisempi Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni aiheesta löytyy täältä.
Hyvää kesäistä viikonloppua sateisesta Helsingistä!
Arto Satonen
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Irtisanominen ei voi perustua ikäjärjestykseen
14.6.2013
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala viritteli keskustelua irtisanomisjärjestyksestä. Aamulehti käsitteli asiaa pääkirjoituksessaan (11.6.) päätyen seuraavaan: ”Loppupeleissä nuoret kuitenkin hyötyisivät siitä, että varttuneilla työntekijöillä olisi heitä parempi irtisanomissuoja” ja asiaa perusteltiin julkisen talouden kestävyysvajeella ja nuorten eläkkeisiin kohdistuvalla maksutaakalla. Tämä johtopäätös on käsittämätön.
Työmarkkinat 2010-luvulla ovat eriytyneemmät kuin koskaan. Globaalisti kilpaillaan jopa yksittäisistä työvaiheista suomalaisten yritysten ja muiden välillä. Tätä kilpailua voi verrata urheiluun. Kuinka hyvin pärjäisi sellainen jääkiekkojoukkue, joka antaisi pelaajilleen peliaikaa ikääntymisjärjestyksessä, eikä pelaajien pelitason mukaan?
Yhä harvemmassa työssä on kahta täysin yhtä hyvää työntekijää. Jo ajatuskin siitä, että irtisanomisjärjestyksen määrittelee joku muu asia kuin yksittäisen työntekijän osaaminen ja ahkeruus, kuulostaa nykymaailmassa käsittämättömältä. Mikä motivaatio olisi tehdä työnsä hyvin viimeksi tulleella työntekijällä, jos tietäisi joka tapauksessa olevansa ensimmäinen irtisanottava?
Ikään perustuvaa irtisanomisjärjestelmää ei voi perustella myöskään kansantaloudellisilla syillä. Ainoastaan suljetussa suunnitelmataloudessa voidaan päättää minkäikäisiä työntekijöitä on missäkin tehtävässä. Markkinataloudessa kansantulo syntyy yksittäisten yritysten menestymisen kautta. Jokainen menestyvä yritys tuo lisätuloa kansantalouteemme. Jos yritys ei saa pitää myös vaikeina aikoina kiinni parhaista työntekijöistään, niin se voi kaatua kokonaan. Irtisanomisjärjestys heikentäisi kilpailukykyämme ja veisi siten työtä sekä nuorilta, että ikääntyneiltä. Tähän siirtyminen ei siten ole kenenkään etu.
On hyvä kuitenkin muistaa, että suinkaan aina nuori ei ole ikääntyvää parempi työntekijä. Ikääntyvä voi hyödyntää pitkää osaamistaan ja elämänkokemustaan, eikä jää pois töistä lapsen sairastamisen vuoksi. Monella ikääntyvällä on myös työmoraali kohdallaan. Työnantajien kannattaakin nähdä työmarkkinoilla myös ikääntyneiden vahvuudet.
Nykyinen järjestelmämme kannustaa siirtämään kuusikymppiset eläkeputkeen, kuten lähes poikkeuksetta yt-neuvottelujen yhteydessä tapahtuu. Eläkeputki ei kuitenkaan ole mikään onnela. Eläkkeen taso jää 18 prosenttia alemmaksi, kuin 65-vuotiaaksi töitä tekevällä kolleegalla. Eläkeputken vuoksi moni osaava ja työkykyinen on joutunut lähtemään alemmalle eläkkeelle, vaikka työhaluja olisi ollutkin. Työeläkeputken korvaaminen järjestelmällä, joka ei kannusta siirtämään ikääntyneitä pois työelämästä olisi tarpeen. Tätä asiaa ei kuitenkaan ratkaista pistämällä ihmiset järjestykseen työssäoloajan perusteella. Pätevyyttä ei työmarkkinoilla saa ohittaa mikään.
Kokoomuksen Satonen: Pienten lasten vanhempien osa-aikatyön lisääminen vaatii yhteispeliä
11.6.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen kannustaa myös työnantajia osallistumaan entistä aktiivisemmin talkoisiin pienten lasten vanhempien osa-aikatyön edistämiseksi.
”Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset joustavasta hoitorahasta ja tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta helpottavat työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samalla ne myös kannustavat vanhempia siirtymään kotihoidon tuelta sellaiseen osa-aikatyöhön, jonka rinnalla myös pienten lasten hoitaminen onnistuu”, Satonen kiittelee.
Satosen mukaan pelkkä vanhempien halu osa-aikatyöhön tai sosiaaliturvan kannustavuus eivät vielä tuo kaivattua muutosta. ”Suomalaisilla työpaikoilla vallitsee kokoaikatyökulttuuri, jossa osa-aikaista työtä ei arvosteta yhtä paljon. Tämä asenne on väärä, sillä kaikki tehty työ on arvokasta”, Satonen muistuttaa.
Satonen kannustaa myös työnantajia uudenlaisen asenteen omaksumisessa sekä osa-aikatyön johtamisessa että sen mahdollistamisessa. ”Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteispeliä”, Satonen muistuttaa.
Mallia voitaisiin Satosen mukaan ottaa esimerkiksi naapurista Ruotsista. ”Ruotsissa osa-aikatyön tarjonnassa ollaan onnistuttu huomattavasti paremmin ja myös työllisyysaste on naapurissa selvästi korkeampi. Osa-aikatyökulttuurin ansiosta mahdollisimman moni päsee osallistumaan yhteisen kakun kasvattamiseen ja hyvinvoinnin rahoittamiseen,” Satonen sanoo.
Satonen muistuttaa, että on myös työnantajan etu, että työpaikan lapsiystävällisyyttä kehitetään. ”Työnantajan perhevastuu voi tulevaisuudessa olla isokin etu kilpailussa osaavimmista työntekijöistä”, Satonen tiivistää.
Perheystävälliset käytännöt edistävät myös perheiden hyvinvointia ja työssäjaksamista. Esimerkkinä Satonen mainitsee liikunta- ja kulttuurisetelin rinnalle kehitteillä olevan perhesetelin.
”On mainiota, että kaikilla rintamilla kehitämme uusia keinoja, joilla työelämään voidaan lisätä pienten lasten vanhempien kipeästi kaipaamia joustoja”, Satonen päättää.
YLE Uutiset 7.6.: Satonen – Synnytysosaston lakkautus ei ole läpihuutojuttu
7.6.2013
Vammalan aluesairaalan synnytysosaston lakkautus suunniteltua nopeammalla aikataululla tulee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston käsittelyyn syyskuun lopussa. Sastamalainen kansanedustaja, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Arto Satonen ennakoi, että helpolla päätös ei synny. Nykyinen mallikaan ei hänen mukaansa kuitenkaan toimi.
Vammalassa synnytetään tällä hetkellä vain arkisin. Viikonloppuisin ja riskiraskauksissa synnyttäjät ohjataan Taysiin. Viime vuonna Vammalassa oli enää 381 synnytystä. Tälle vuodelle synnytysten ennustetaan edelleen vähentyvän.
- Viisipäiväinen synnytysjärjestelmä on todettu laajalti toimimattomaksi. Näen, että Vammalassa tulisi tehdä paluu seitsemänpäiväiseen järjestelmään. Tämä olisi vaihtoehto hallituksen tekemälle esitykselle, sanoo Satonen.
Synnytykset tulevat liian kalliiksi aluesairaalassa
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aiemmin päättänyt, että synnytystoiminta siirtyy Sastamalan Vammalasta Tampereelle vuonna 2016. Nopeutettua aikataulua perustellaan taloudellisilla syillä.
Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Arto Satonen myöntää, että nykyjärjestelmällä raha ei tule riittämään. Vuonna 2012 Vammalan synnytystoiminta tuotti tappiota lähes miljoona euroa. Tämän vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana tappiota on kertynyt yli 400 000 euroa. Kuluvan vuoden alijäämäksi on ennakoitu 1,3 miljoonaa euroa.
Sairaanhoitopiirin mukaan muutosta on valmisteltu Vammalan aluesairaalan kanssa yhteistyönä. Aluesairaalan kanssa on sovittu, että naistentautien toiminta jatkuisi Vammalan aluesairaalan omana toimintana.
- Tämä on laiha lohtu. Aluesairaalan synnytysosaston merkitys on tärkeä paitsi siellä työskentelevälle henkilöstölle myös koko Sastamalan seudulle, sanoo kansanedustaja, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Arto Satonen.
Mistä on kyse?
- Vammalan synnytyssairaalan toiminta lakkaa 14.12.2013
- Alunperin siirron piti toteutua vuonna 2016
- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päättää asiasta 30.9.2013
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina ammattikorkeakoululaki, liikkuva poliisi, työmatkavähennys sekä koulurauha
7.6.2013
Arvoisa lukija,
Tässä viestissä käsittelen ammattikorkeakoululain uudistamista, liikkuvaa poliisia, työmatkavähennystä sekä koulurauhaa.
Ammattikorkeakoululain uudistaminen
Ammattikorkeakoululakia ollaan tällä hetkellä uudistamassa, jotta koulutus vastaisi jatkossa paremmin työelämän tarpeita. Koulutuksen tulee aina parantaa opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä valmistuttuaan työelämän pariin. Sen vuoksi nuorten ohjaaminen aloille, joilla työllistyminen on valmistumisen jälkeen epätodennäköistä, on vastuutonta. Koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäksi uusien toimilupien myöntämisessä korostuu hallituksen esityksen mukaan myös toiminnan laatu. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa määrätään toimiluvilla mitä tukintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voisi antaa.
Alueellisen kattavuuden Pirkanmaalla turvaa parhaiten TAMKin aikuiskoulutus ympäri maakuntaa ja HAMKin Valkeakosken yksikön säilyminen. TAMK pääcampus on puolestaan Suomen ykköskeskittymä alalla. Rahoituksen suhteen kovin uudistus on se, että jatkossa rahoitusta laskiessa vähintään 55 op suorittaneiden määrä vastaisi painoarvoltaan rahoituskriteereissä melkein neljäsosaa (24%), eli opiskelijoiden nopea opintojen suorittaminen on myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen saannin näkökulmasta hyvin tärkeää. Tämä motivoi oppilaitoksia panostamaan opiskelijoiden nopean valmistumiseen.
Terveydenhuoltopalveluiden suhteen monelta taholta on toivottu, että myös ammattikorkeakoulut tulisivat YTHS:n piiriin, mutta Tampereella terveydenhuolto on toiminut hyvin ammattikoreakouluopiskelijoiden osalta nykyiselläkin mallilla. Tärkeintä tässä olisi se, että palvelut olisivat kaikkien opiskelijoiden saatavilla, oli järjestävä taho sitten mikä hyvänsä. Myös liikuntapalveluihin on tarkoitus panostaa ja kunnosta huolehtiminen onkin usein tehokkainta ja edullisinta ennakoivaa terveydenhuoltoa.
Myös koulutusvientiin on otettu kantaa ja toivottu, että lainsäädännön koulutusviennille asettamia esteitä pitäisi pyrkiä poistamaan tai vähintään selvittää tämän mahdollisuuksia. Itse olen jo aiemmin ottanut monesti kantaa koulutusviennin puolesta ja alkuvuodesta jättämäni lakialoite lukukausimaksuista EU / ETA –alueiden ulkopuolisille keräsi yli sadan edustajan allekirjoituksen. Tilauskoulutuksen kehittäminen on järkevää, mutta koulutusvienti muuttuu näpertelystä kasvualaksi vasta sen jälkeen, kun tutkintoja saadaan myydä suoraan ulkomaalaisille opiskelijoille. Samalla oppilaitokset saavat lisää rahaa, mikä nostaa myös suomalaisten koulutustasoa. Toivoa sopii, että tämä asia etenee nopeasti.
Liikkuva poliisi
Lähes koko hallituskauden esillä ollut Liikkuvan poliisin lakkauttaminen tuli päätökseen tällä viikolla. Kyse ei ole iloisesta asiasta, vaikka liikkuvan poliisin henkilökunta siirtyykin esimerkiksi Tampereen poliisilaitoksella paikallispoliisin liikennevalvonnan yhteyteen. Äänestin hallituksen esityksen puolesta, koska vaihtoehtona olisi ollut vastaavan määrärahan leikkaaminen paikallispoliisilta, mikä olisi mielestäni ollut vielä huonompi vaihtoehto.
Työmatkavähennys on turvattava
Ympäristöministeriön uusi raportti: ”Ympäristön kannalta haitalliset tuet” kertoi monista ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisista tuista. Raportti kyseenalaisti myös työmatkavähennyksen toteamalla, että se tuo epäsuoran kannustimen muuttamiseen sellaisille alueelle, jossa asuminen edellyttää jopa kahden auton käyttöä. Maaseudulla asuville raportti suosittelee autoilun sijaan muuttamista lähemmäksi työpaikkaa.
Nämä ajatukset ovat täysin käsittämättömiä. Ihmisen oikeus valita asuinpaikkansa on yksi tärkeimmistä oikeuksista. Ilmastonmuutoksen torjumisella tätä on turha perustella, sillä Suomen työmatkaliikenteen vaikutus globaaliin ilmastomuutokseen aivan hyttysen hyrinää. Mittakaavasuhteet on hyvä pitää mielessä ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta välttämättömästä työmatkavähennyksestä on pidettävä ehdottomasti kiinni jatkossakin.
Kirjoitukseni tästä aiheesta voit lukea täältä.
Koulurauha on turvattava jokaiselle
Koulurauhan turvaaminen otti askeleen eteenpäin entisen opetusministeri Gustafssonin ja uuden opetusministeri Kiurun valmisteleman lakiesityksen koulurauhan turvaamisesta myötä. Lakiesitys korjaa pahimmat ongelmat, mutta parannettavaakin jäi eduskuntakäsittelyyn.
Esimerkiksi rankkaankin koulukiusaamiseen syyllistynyt oppilas voi nykykäytännön mukaisesti palata kouluun normaalisti seuraavana päivänä, kun oppilaan voi erottaa koulusta vain lautakunnan päätöksellä. Tähän olisi hyvä saada OAJ:nkin esittämä muutos, mikä mahdollistaisi vaarallisesti käyttäytyviltä oppilailta kouluun pääsyn epäämisen kolmen päivän ajaksi. Yksin tällaista häiriökäyttäytynyttä lasta ei olisi tarkoitus jättää, vaan erottaminen johtaisi aina konsultaatioon vanhempien kanssa ja tukitoimiin. Ammattikouluissa tämä käytäntö on jo voimassa ja lukioihin se on tulossa. Siksi ihmetyttääkin miksi opetusministeri ei esitä samaa käytäntöä peruskouluun.
Rangaistusmuotojen suhteen yleisesti ollaan onneksi kuitenkin ottamassa periaatteellisesti tärkeää edistysaskelta, koska oppilas voidaan jatkossa velvoittaa siivoamaan aiheuttamansa sotkut. Tähän asti tämäkään ei ole ollut lainmukaista, vaikka se on ollutkin käytössä niissä kouluissa, joissa asioita on hoidettu maalaisjärjellä. Jatkossa lainvoimalla voidaan tukea rehtorien, opettajien ja koulun henkilökunnan työtä koulurauhan turvaamiseksi.
Lisää mielipiteitäni tästä aiheesta voit lukea täältä.
Lämmintä kesäviikonloppua toivottaen,
Arto
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Kokoomuksen Satonen: Koulurauhalakia parannettava vielä
6.6.2013
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen kiittää ex-opetusministeri Gustafssonia sekä vasta aloittanutta opetusministeri Kiurua tuoreesta hallituksen lakiesityksestä, joka parantaa koulurauhaa.
”Uusi lakiesitys on odotettu parannus koulujen työrauhaan”, Satonen toteaa. ”Lakiesitykseen on jäänyt kuitenkin vielä joitakin kehittämistä vaativia kohtia”, sanoo Satonen.
”Toivon, että sivistysvaliokunta täydentää lakia eduskuntakäsittelyn aikana siten, että perusasteelle luodaan käytäntö, jonka mukaan vaarallisesti käyttäytyvältä oppilaalta voidaan evätä kouluun pääsy kolmen päivän ajaksi. Tämä on niin lapsen itsensä kuin myös muiden lasten etu. Samalla tukitoimien olisi alettava välittömästi eikä lasta jätettäisi missään tapauksessa yksin”, Satonen vaatii.
Satonen harmittelee, että ministeri Kiurun esityksestä on jätetty pois tämä OAJ:nkin toivoma mahdollisuus puuttua vaaratilanteisiin epäämällä oppilaan pääsy kouluun kolmeksi päiväksi. Tällainen käytäntö on voimassa ammattikouluissa, tällä lakiesityksellä se tulee myös lukioihin, mutta perusasteelta se jää edelleen puuttumaan.
”Mikäli oppilas tarkoituksellisesti aiheuttaa vakavan vaaratilanteen tai uhkaa muita, olisi hänenkin kannaltaan pelkästään järkevää, että asiaan puututtaisiin heti. Niin hänelle itselleen kuin muillekin lapsille annettaisiin viesti, että vaarallinen käytös ei ole sallittua ja johtaa selvittelyyn, jonka jälkeen on mahdollista taas aloittaa puhtaalta pöydältä”, Satonen kuvailee.
”On päivänselvää, että koulurauhaa koskeva laki täytyi päivittää. Sastamalan koulun rehtori nousi julkisuuteen, kun apulaisoikeuskansleri moitti kurinpitotoimia, jotka arkijärjellä ajateltuna olivat perusteltuja. Myös se tuntui omituiselta, etteivät rehtori tai opettajat saa puuttua koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen”, Satonen huomauttaa.
”On hyvä, että uudessa laissa esimerkiksi jälki-istuntoja on mahdollista kehittää enemmän kasvatukselliseen suuntaan. Jatkossa oppilas voidaan esimerkiksi velvoittaa korjaamaan jälkensä, jos hän on tahallaan paikat sotkenut”, Satonen sanoo. ”Samalla opettajille tulee mahdollisuus viedä eteenpäin tietoonsa tullut, koulumatkan aikana tapahtunut epäasiallinen käytös”, Satonen kiittelee.
Työmatkavähennys on turvattava maaseudun elinvoiman takaamiseksi
6.6.2013
Ympäristöministeriön uusi raportti Ympäristön kannalta haitalliset tuet (YMRA 13/2013) antaa kylmää kyytiä maaseudun asukkaille. Ympäristötukea lukuunottamatta kaikki kotimaiset maataloustuet ovat kategoriassa ”mahdollisesti ympäristöä haittaavat tuet”. Vaikea kuitenkaan on uskoa, että kotimaisen tuotannon vähentäminen olisi ympäristönkään kannalta hyvä asia. Tuontiruokakaan ei synny ilman ravinnepäästöjä ja lisäksi tulevat vielä kuljetuksesta aiheutuvat päästöt.
Tylyintä teksti maaseudun kohdalla on kuitenkin työmatkavähennyksen osalta. Raportin mukaan vähennys tarjoaa epäsuoran kannustimen jopa siihen, että muutetaan alueille, jossa asuminen edellyttää perheeltä kahden auton käyttöä. Niille nykyisille maaseudun asukkaille, jotka eivät ole julkisen liikenneverkon piirissä tai joutuvat kuljettamaan suuria määriä työtarvikkeita työmatkallaan, vaihtoehdoksi suositellaan muuttamista lähemmäksi työpaikkaa. Jo pelkästään nämä kaksi lausetta kertovat siitä minkälaisella arvopohjalla tämä raportti on kirjoitettu.
Työmatkavähennys on maksimissaan 7000 euroa vuodessa 600 euron omavastuulla. Työmatkavähennys lisää huomattavasti työmarkkinoiden dynamiikkaa, koska se mahdollistaa kohtuullisen laajan työssäkäyntialueen. Siten esimerkiksi työpaikan vaihtuminen ei välttämättä pakota vaihtamaan asuinpaikkaa. Ilman vähennystä työssäkäymisen kulut tulisivat työntekijälle kohtuuttomiksi. Joissakin tapauksissa vähennyksen poistuminen jopa kannustaisi jäämään työn teon sijasta työttömyysturvalle.
Kaupungin läheinen maaseutu on Suomen halutuinta asuinaluetta. Ihmiset haluavat asua väljästi maaseudun rauhassa, mutta riittävän lähellä palveluita. Maaseudulla asuvat, mutta kaupungista leivän hakevat ihmiset, lisäävät merkittävästi maaseudun elinvoimaa ja turvaavat palveluita. Maatalouden rakennemuutoksen myötä tilojen määrä on vähentynyt niin paljon, että väki olisi vähissä, jos maaseudulla asuisivat vain sieltä elantonsa saavat.
Ilmastomuutoksen torjumisen nimissä maaseudulla asuvia ja sinne haluavia ei tule ajaa lähiöihin. Jokainen ymmärtää, että suhteessa globaaliin ilmastonmuutokseen tässä on kyse aivan näpertelystä. Ihmisillä pitää olla oikeus valita asuinpaikkansa. Nyt on tärkeää varmistaa, että tämän raportin perusteella ei tulla tekemään muutoksia työmatkavähennykseen. Se olisi kohtalokasta maaseudun elinvoimalle.
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Ruotsin mellakat ja rakenteellisten uudistusten tarve Suomessa
31.5.2013
Arvoisa lukija,
Tämän viikon listaviestissä käsittelen Ruotsin mellakoiden ehkäisemistä Suomessa, sekä kommentoin Esko Ahon ja Osmo Soininvaaran esille nostamia ajatuksia hallituksen ja erityisesti demarien päätöksentekokyvystä.
Husby on Suomessa estettävissä realistisella politiikalla
Mellakoiden rantautuminen maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin Pariisista Tukholmaan on aiheellisesti herättänyt Suomessa keskustelun siitä, miten me voimme estää vastaavat tapahtumat Suomessa. Tämä aihe on minulle tuttu jo takavuosilta, koska olin tekemässä Kokoomukselle maahanmuuttopoliittista raporttia ”Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” v. 2009. Monet tässä raportissa tehdyt esitykset ovat sittemmin tulleet lainsäädäntöön ja samalla Suomen linja Vanhasen toisen hallituksen jälkipuoliskolla muuttui liberaalista realistiseksi. Tuloksetkin näkyvät. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut 6000sta vuodelta 2009 nykyiseen 3000een.
Keskeisiä keinoja ennaltaehkäistä Ruotsin kaltaisia tapahtumia on turvapaikanhakijoiden ja Suomeen oleskeluluvan saaneiden määrän pitäminen hallinnassa suhteessa kotoutumisen resursseihin. Maahan pysyvästi jääville on annettava riittävästi Suomen kielen opetusta ja muuta koulutusta, jotta on edellytykset työllistyä ja integroitua Suomeen. Maahanmuuttajanuorten osalta on satsattava koulutukseen ja harrastustoimintaan, koska ne integroivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeää on myös estää alueiden segregoituminen kaavoituksella, asuntorakentamisella ja asukasvalinnoilla. Käytännössä on havaittu, että jos maahanmuuttajataustaisen väestön määrä nousee asuinalueella yli viidenneksen tai koulussa lasten määrä yli kolmanneksen, niin kantaväestön muutto alueelta kiihtyy.
Eilen Aamulehden Näkökulma-palstalla julkaistun tarkemman kirjoitukseni tästä aiheesta löydät täältä.
Aho ja Soininvaara oikeilla jäljillä
Esko Aho arvioi viikonloppuna Demarien olevan samassa haasteessa kuin Keskusta oli 60- ja 70-luvulla. Maaseudun rakennemuutoksen myötä väkeä lähti Ruotsiin ja etelään, poliittisesti potin korjasi Vennamo. Nyt eletään globaalia työn uudelleen jakoa teollisuudessa ja työpaikat eivät enää säily saavutetuista eduista kiinni pitämällä. Jos maatalouden rakennemuutos isompaan tilarakenteeseen ei olisi onnistunut, niin perheviljelmiin perustuva kotimainen maatalous olisi mennyttä. Joko olisimme selvästi enemmän tuonnin varassa tai maatalous olisi isojen yritysten hallinnassa. Maataloutta ja teollisuutta ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta samojakin piirteitä on. Teollisuutemme kivijalka on isojen yritysten lisäksi alihankintatöitä tekevissä pienissä yrityksissä. Niiden on pärjättävä kilpailussa puolalaisia, virolaisia ja kiinalaisia vastaan, jotta työ Suomessa säilyy. Näitä työpaikkoja ei puolusteta pitämällä härkäpäisesti kiinni saavutettujen etujen yksityiskohdista, vaan tekemällä yritystasolla ratkaisuja, joilla leipä taataan sekä yrittäjälle, että työntekijöille.
Osmo Soininvaara lisäsi vettä myllyyn toteamalla, että perussuomalaisten pelko on vienyt demareilta rohkeuden tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tässä on vinha perä. Hallitus on kyllä tehnyt mittavia ratkaisuja monissa asioissa. 5,5 miljardin talouden tasapainottaminen luottoluokituksen varmistamiseksi ja vientisektoria tukeva verouudistus ovat niin isoja päätöksiä, että vastaavan kokoluokan päätöksiä löytyy viimeksi Ahon hallituksen ja Lipposen ensimmäisen hallituksen ajalta. Kunta- ja soteuudistuksessakin on yritystä ollut kovasti.
Soininvaaran kritiikki osuu kuitenkin kohdalleen eläkeratkaisussa ja suomalaisten työmarkkinoiden uudistamisessa. Ensimmäisessä ei ole tehty mitään, jälkimmäisessä vain mukavia asioita. Työhyvinvoinnin edistäminen, osatyökykyisten työelämään pääsyn helpottaminen ja nuorisotakuu ovat toki merkittäviä linjauksia. Nämä eivät kuitenkaan nyt riitä. Esimerkiksi Pirkanmaalla nuorisotyöttömyys on vuoden 2008 lopulta tähän päivään tuplaantunut kahdesta tuhannesta neljään tuhanteen. Vieläkään aika ei silti ole esimerkiksi työministeri Lauri Ihalaisen mielestä kypsä nuorten matalampiin alkupalkkoihin.
Minä en ole huolissani demarien kannatuksesta, mutta suomalaisista työpaikoista olen. Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara tekivät raportin matalan tuottavuuden työn edistämisestä Suomessa. Siinä on kymmeniä konkreettisia esityksiä, jotka lähtevät Saksassa ja Ruotsissa toimineiden ratkaisujen pohjalta. Ne kannattaisi ottaa tosissaan. Jos asian kiteyttää niin osa-aikaisesti töissä oleva nuori on enää puoliksi työtön! Ja matkalla kohti kokopäivätyötä, toisin kuin työttömyyteensä syrjäytyvä nuori.
Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen
Ps. Peukut pystyy Suomelle lentopallon maailmanliigan ensimmäisissä otteluissa Portugalia vastaan tänään ja huomenna!
–
Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110
–
Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678
Kokoomuksen Satonen ja Mäkelä: Perusoikeudet ovat koskemattomia
30.5.2013
”Olemme syvästi huolissamme yhteiskunnan koventuneesta asenneilmapiiristä, josta vain eräitä esimerkkejä ovat nimetön, aggressiivinen nettikirjoittelu, uhkailu ja ennakkoluulojen lietsonta”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Arto Satonen ja Outi Mäkelä sanovat. Viime päivinä keskusteluun ovat nousseet myös suomenruotsalaisten toimijoiden saamat viestit, joissa heitä ja heidän perheitään on uhattu.” Tuomitsemme nämä teot yksiselitteisesti”, he jatkavat.
Mäkelä ja Satonen ovat huolissaan yhteiskuntamme rakenteita ja perusoikeuksia murtavista voimista, jotka pyrkivät erottamaan, repimään ja luomaan epäluuloja. Ne ovat vieraita arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle, joka on aina perustunut toisten perusoikeuksien varauksettomaan kunnioittamiseen. ”Me haluamme herättää kaikki suomalaiset pohtimaan: emmehän ole valmiita hylkäämään arvojamme, oikeusvaltiota ja kallisarvoista perintöämme?”, Satonen ja Mäkelä peräänkuuluttavat.
”Suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden puolesta on puhuttava entistä rohkeammin. Suomen pitää jatkossakin olla maa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä äidinkielensä, ulkonäkönsä tai mielipiteidensä takia. Ennen kaikkea kyse on arvoista – jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa yksilönä”, Mäkelä ja Satonen jatkavat.
Heidän mukaansa suvaitsevaisuus on ennen kaikkea sitä, että tunnustamme toisten ihmisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Vahva kansalaisyhteiskunta on kansanvaltaisuuden ja osallisuuden turva.